AVOINTA KESKUSTELUA MAAHANMUUTOSTA! TERVE MAAHANMUUTTOKRITIIKKI SALLITTAVA!

Maahanmuutosta on yhä vaikea keskustella Suomessa. Suomen virallista maahanmuuttopolitiikkaa ei saa arvostella, sitä ei saa kyseenalaistaa eikä vaihtoehtoja esittää - jos vahingossa erehdyt tällaista tekemään, sinut kyllä pyritään pistämään ruotuun pikaisesti ja mitä vaarallisemmassa asemassa olet päättäjiin nähden, sitä nopeammin ja varmemmin. Sen verran olen kuitenkin ihan viimeisen parin vuoden aikana ollut havaitsevinani positiivista kehitystä, että nykyään ei hallitseva luokkakaan enää niin hanakasti kuin aikaisempina aikoina, uskalla käyttää pseudoargumentteinaan rasisti - ja natsi - sanoja hyökätessään tervettä maahanmuuttokritiikkiä esittänyttä isänmaansuojelijaa vastaan.

Hallituksen omaa kansaamme sortavat ja alistavat linjaukset tuntuvat olevan se kaikkein korkein totuus, jota kansamme halutaan päättäjien taholta suggeroida seuraamaan. Jos kannanottosi poikkevat tästä yleisesti hyväksytystä linjasta, sinut ja mielipiteesi ammutaan alas kätevästi esimerkiksi persoonaasi tai puolueeseesi liittyvillä joko kuvitteellisilla tai puolitotuudellisilla perusteluilla. Tämän saivat äskettäin kokea mm. keskustan Paavo Väyrynen, joka vaati pakolaiskiintiöiden vähentämistä nykyisestä 750:stä vuosittaisesta kiintiöpakolaisesta, tai kokoomuusnuorten puheenjohtaja Wille  Rydman, joka puolestaan vaati kiintiöpakolaisten maahanottamisen kokonaisvaltaista lopettamista.

Esimerkiksi rkp:n Astrid Thors:in sekä sisäministeriön kantahan pakolaiskiintiöihin ja koko maahanmuuttoon jo tiedetäänkin. Heidän perustelunsa nykyiselle pakolaiskiintiölle on tunnetusti pragmaattinen: Jos kurjimmissa oloissa sinnittelevät pakolaiset eivät pääse Suomeen virallista reittiä YK:n pakolaisjärjestön ja valtion sopimina kiintiöpakolaisina, he pyrkivät tänne keinolla millä hyvänsä, esimerkiksi rikollisten ihmissalakuljettajien matkassa. Tästä näkövinkkelistä Suomen nykyinen hallinto siis sekä auttaa yksilöitä että ehkäisee samalla kansainvälistä rikollisuutta. Tämä näkemys ei valitettavasti edusta Suomen kansan vapaata tahtoa.

Moni muukin kuin minä on varmasti havainnut supisuomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa sen, suorastaan sairaalloisen fanaattisuuden ja periksiantamattomuuden, jota ei voi kyllä aina välttämättä poliittisesti korrekteillakaan argumenteilla selittää. Taistelijoiden väliset rintamalinjat keskusteluissa tuntuvat olevan sangen ehdottomia, eikä omaa, ainoata varmaksi totuudeksi tunnustettua tai havaittua näkemystä tohdita välttämättä kyseenalaistaakaan edes mitenkään. Tällainen keskustelu on vääjäämättömästi tuomittu jo sen alkumetreiltään niin absurdiksi, ettei se todellakaan voi johtaa minkäänlaisiin hedelmällisiin lopputuloksiin tai johtopäätöksiin ja se on jo itsessään sitä kautta tuomittu painumaan unholaan aina jo kuvitellustikin relevantimpien, päivän polttavien keskustelunaiheiden vaatiessa tilaa itselleen.

Maahanmuutosta tulisi kuitenkin pystyä keskustelemaan kiihkoilematta ja asiallisesti menemättä henkilökohtaisuuksiin, puoluetaustaan tai muihinkaan asian kannalta sinänsä epäoleellisiin näkökohtiin. Etenkin pienten kansallismielisten puolueiden on aina tähän päivään asti ollut vaikeaa saada äänensä kuuluviin ja itse olen ainakin ollut SKS:n asiaa ja etuja ajaessani  valmis hyväksymään ja ottamaan käyttöön jo aikoinani Veikko Vennamolta oppimani periaatteen: "pienen puolueen on pidettävä isoa ääntä itsestään tullaksensa huomioiduksi".

Esimerkiksi viime vuonna Suomesta haki turvapaikkaa noin 6 000 pakolaista ja nykyisenkaltaisten perheenyhdistämisten kautta luku tulee varmasti nousemaan, ehkä kuitenkin pysytään 10 000:n paremmalla puolella. Pakolaiskeskuksia nousee aivan uusille alueille kuin sieniä sateella ja vanhoista rakennuksista varsinkin hotelleja valjastetaan uusiokäyttöön. Kansa, jolta ei kysytä mitään tietysti ihmettelee ja hämmästelee tätä. Suurinta ihmetystä uudet turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset ovat aiheuttaneet varsinkin alueilla, joissa turvapaikanhakijoita ei ole totuttu näkemään - esimerkiksi ruotsinkielisillä ns. "bättre folk"- alueilla.

Ennenkaikkea työperäinen maahanmuutto on sellainen asiakokonaisuus, joka jo asian monimutkaisuudenkin sekä tulevien työvoimapoliittisten näkymien monitulkintaisuudenkin vuoksi, tulisi nyt näinä ennakoivina aikoina, siis kuitenkin tarpeeksi ajoissa, pitää esillä ihan päivittäin. Minua asiassa eniten arveluttaa ja huolestuttaa vallanpitäjien realistinen kyky hahmottaa tulevaisuutta ja pikkutarkkojen laskelmien rationalistinen tulkinta sekä niistä tehtävät kansankokonaisuuttamme järkevästi tukemaan tähtäävät johtopäätökset.

POLIISI ETSII HIV-NAISEN UHREJA!

Pirkanmaan poliisi epäilee vuonna 1982 syntyneen naisen olleen suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä useiden miesten kanssa, vaikka hänellä on todettu HI-virus. Epäilty on vangittu.

Poliisi epäilee rikoksista Tampereella asuvaa Judith Omondi-Mäkelää, joka on käyttänyt myös nimeä Rachel.

Toistaiseksi poliisi on esitutkinnassaan saanut selville seitsemän miestä, jotka ovat olleet sukupuoliyhteydessä epäillyn kanssa. Kumppaneita epäillään kuitenkin olevan enemmän.

Esitutkinnassa ilmi tulleet tapaukset ovat sattuneet Pirkanmaalla. Epäilty on työskennellyt eroottisena tanssijana Jyväskylässä, Lahdessa ja Tampereella. Aikaväli epäilylle on 2005 - 2010.

Poliisi julkaisee poikkeuksellisesti epäillyn kuvan ja nimen. Näin menetellään, sillä Omondi-Mäkelän mahdolliset seksikumppanit ovat vakavassa vaarassa, jos he kantavat virusta tietämättään. He saattavat myös levittää tartuntaa muihin henkilöihin.

Omondi-Mäkelä on antanut suostumuksensa kuvansa julkaisemiseen. Poliisi toivoo, että kaikki asianomistajat ottavat yhteyttä poliisiin ja menevät HIV-testiin. Kaikkia Omondi-Mäkelän kanssa sukupuoliyhteydessä olleita henkilöitä pyydetään ottamaan yhteyttä päivisin kello 8 - 16 poliisin numeroon 050 313 73 91.

Lähde: Iltalehti

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010022311180184_uu.shtml

OULULAISTA EKSPANSIVITEETTIA

(Kuvassa voimassa oleva tilanne 22.02.2010)

Uuden kuntajakosuunnitelman näet klikkaamalla tästä (pdf-tiedosto):

http://www.ouka.fi/kuntajakoselvitys/pdf/Kuntajakoselvittajan_esitys_lopullinen.pdf

Oulussa on saatu kuntajakoselvittäjä Arto Kosken johdolla valmiiksi uusi kuntajakosuunnitelma, jonka mukaan kuusi kuntaa, Oulu (+Ylikiiminki 01.01.2009 alk.) ja Haukipudas, Kiiminki, Muhos sekä Oulunsalo yhdistettäisiin yhdeksi Oulun kaupungiksi. Yhdistäminen astuisi voimaan suunnitelman mukaisesti 01.01.2013. Yhdistämisen myötä Oulusta tulisi väkiluvultaan Suomen 5. suurin kaupunki, jossa asuisi yli 190 000 asukasta.

Uudessa kuntajakosuunnitelmassa Haukiputaan, Kiimingin, Muhoksen, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kuntien yhdistymisen arvot kiteytetään viiteen ominaisuuteen: vastuullisuuteen, kumppanuuteen, yhdenvertaisuuteen, luottamukseen ja rohkeuteen. Ehkä kaikkia muita ominaisuuksia yhdistymisestä, toki varmasti tulkinnallisesti, voidaan löytääkin, mutta rohkeuden kohdalla kyllä mielelläni puhuisin ennemminkin uhmakkaasta uhkarohkeudesta!

Uuden, viime vuonna voimaan astuneen, kuntajakolain 4 §:ssä säädetään kuntajaon muuttamisen edellytyksistä. Sen mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.

Kuntajakoselvittäjä Kosken mukaan kaikki lain vaatimukset täyttyvät uudessa suunnitelmassa, minun mielestäni ei yksikään. Kaiken lisäksi asiakokonaisuus sinänsä on hyvin monitulkintainen ja itse tulevat peruskuntalaiset eivät ole vielä päässeet siihen esoteerisemmin tutustumaan, vaikka kuntalaisten lainmukainenkin kuulemisvaihe on jo nyt helmikuun 22. päivästä alkaen kuukausi eteenpäin.

Mitään halpaa hommaa tällaiset yhdistämiset eivät todellakaan ole. Ja tässäkin tapauksessa joudutaan maksumiestä hakemaan valtakunnanlaajuisesti kaikista veronmaksajista eli itse valtiolta. Uusi Oulu tulisi saamaan valtion yhdistymisavustuksia kolmen vuoden aikana (v. 2013-2015) yhteensä 6,8 miljoonaa euroa. Yhdistymisavustus maksetaan kolmena vuotena siten, että ensimmäisenä vuotena (2013) maksetaan 40 % (2,72 miljoonaa euroa) ja toisena ja kolmantena vuotena 30 % (2,04 miljoonaa euroa /vuosi). Valtionosuuksien vähenemisen kompensaationa saadaan viiden vuoden aikana (v. 2013-2017) yhteensä noin 60 miljoonaa euroa, minkä jälkeen valtion kompensaatio loppuu. Sihteeriämme Ari Laaksoa lainaten ja häntä myös edellisessä kuntavaaliohjelmassamme lanseeraten: " kuntaliitokset eivät saa olla kuntatalouden kannalta itseisarvoja ja suuri ei aina välttämättä ole kaunista."

Myöskään uuden Oulun peruskuntalaisten kuntaverotukseen ei tämä uusi suunnitelma lähimmän neljän vuoden aikana toisi muuta kuin voimakkaita korotustarpeita. Kuntajakosuunnitelman yhdistymissopimuksessa ei ole ollut juridisesti mahdollista sopia siitä, millä tuloveroprosentilla uusi kunta aloittaa vuonna 2013. Suunnittelun lähtökohtana on se, että uusi kunta kerää ensimmäisenä ja toisena vuonna verovaroja saman verran kuin mitä kuusi kuntaa keräisi yhteensä erillään toimien ja kolmannesta vuodesta lähtien verovarojen keräämistarve olisi pienempi kuin mitä erillään toimien!

Kaikenkaikkiaan tämä asiakokonaisuus on hyvin laaja ja jo tässä vaiheessa ennenkaikkea monitulkintainen ja siihen esoteerinen perehtyminen vaatii tavalliselta kuntalaiselta kyllä aikaa ja viitseliäisyyttä sekä tietynlaista pikkutarkkuuttakin kyseessä ollessa tällaisen valtavan, konfiguratiivisesti haastavan konsernin, jossa pohjoisia haja-asutusalueita pyritään sujuvasti yhdistämään kasvavaan teknologiakaupunkiin. Tästä asiasta varmasti vielä blogikirjoituksia riittää täällä Oulussa ja muuallakin; tämä bloggaukseni oli vain omalta osaltani tällainen pintanirhaisu tärkeään asiaamme.

Kuntapoliittisesti kannattaa vielä huomioida, että ensimmäiset uuden, yhdistyneen Oulun kuntavaalit suunnitelman mukaisesti käytäisiin jo lokakuussa 2012 ja valtuuttettujen kaavailtu lukumäärä olisi 67.

KUNTALIITOKSET EIVÄT SAA OLLA ITSETARKOITUS JA SUURI EI OLE AINA VÄLTTÄMÄTTÄ KAUNISTA!

MERKKEJÄ PAKKOAVIOLIITOISTA OULUSSAKIN

Vaikka en kuulukaan kirkkoon, tipahtaa postiluukustani joka viikko paikallinen evankelisluterilaisen kirkon sanomalehti Rauhan Tervehdys, koska en erikseen ole irtisanonut sen tilaamista. Näin myös viime torstaina sain tuon seurakuntalehden. Tuoreessa Rauhan Tervehdyksessä silmääni pisti toimittaja Satu Lapinlammen kokosivun juttu, jossa paljastettiin Oulussakin esiintyneen epäilyjä islamistisista pakkoavioliitoista.

Islamilaiseen kulttuuriin kiinteästi liittyvät pakkoavioliitot eivät yksinkertaisesti ole enää pelkästään Ruotsin, Tanskan tai vähän kauempaa Euroopasta haettuna Ranskan, Saksan tai Englannin kaltaisten perinteisesti voimakkaan maahanmuuton kohteina ymmärtämiemme länsimaisten demokratioiden ongelma, vaan ne ovat yhä enenevissä määrin totisinta totta myös rakkaassa Suomessamme.

Viranomaistahona täällä Oulussa ennenkaikkea poliisi on törmännyt epäiltyihin pakkoavioliittoihin, joiden tutkimukset kyllä monesti pyrkivät pysähtymään jo alkumetreillä itse uhrin vaikenemiseen. Poliisillakaan ei välttämättä puuttumiskynnys ole priorisoinnin ja muidenkaan syiden vuoksi kaikkein korkein tämänkaltaisessa rikollisuudessa. Poliisinkin auttaminen pyrkii tietysti priorisoitumaan tapauksiin, joissa autettava itse aktiivisesti hakee apua ja tunnustaa avuntarpeensa. Pakkoavioliitoissahan se on ymmärrettävästi lähes olematonta.

Ehdottomasti pitää muistaa sekin, että Suomessakaan ei vielä edes ole islamilaiseen kulttuuriin liittyviin pakkoavioliittoihin käytännöllisesti katsoen minkäänlaista riittävästi soveltuvaa lainsäädäntöä, jolla tällaiset kulttuuriset sopeutumisvaikeudet ja länsimaisen oikeuskäytännön mukaisesti rikolliset, ihmisoikeuksiakin polkevat, traditiot pystyttäisiin aukottomasti estämään ja ehkäisemään.

Lapinlampi oli juttuansa varten myös haastatellut mm. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin projektipäällikköä Marjo van Dijkenia, joka pyytää erottamaan erikseen järjestetyn avioliiton pakkoavioliitosta, vedoten mm. siihen, että monissa islamilaisissa maissa järjestetty avioliitto on maan vallitseva tapa; van Dijkenin käsityksen mukaan vain ne järjestetyt avioliitot, jotka solmitaan selkeästi jomman kumman tai molempien puolisoiden tahtoa vastaan olisivat todellisia pakkoavioliittoja. En ole samaa mieltä hänen kanssaan ja myös perinteiset, näennäisen "mukavasti" järjestetyt avioliitot on saatava tavalla tai toisella länsimaisen lainsäädännön piiriin. Huomatkaa myös, että pakkoavioliitot lasketaan nykyään yleisesti myös nykyaikaisen ihmiskaupan yhdeksi muodoksi!

Mielestäni sitä, että "mukavasti" järjestetty avioliitto aivan oikeasti olisi esimerkiksi avioliittoon järjestetyn nuoren naisen tai peräti alaikäisen tytön pohjimmaisin ja syvin tahto ei voida mitenkään todeksi havaita, ei mitenkään. Kyllä meidän länsimaisen sivistysvaltion edustajina itseämme pitävien ihmisten pitäisi tälläinen asia jo pelkkää maalaisjärkeä ja suhteellisuudentajuamme käyttämällä tajuta ja ymmärtää!

Suomen lainsäädännön saattamisessa aukottomasti sellaiselle tasolle, jolla todellisuudessa pystytään ehkäisemään ja estämään niin lapsi- kuin muutkin pakkoavioliitot tuleekin olemaan tulevina aikoina runsaasti työsarkaa niin koko Euroopan, sekä kaikkien pohjoismaidenkin, että Suomenkin nationalistien humanistisille aktivisteille! Suomessa käytössä olevan parlamentaarisen demokratiamme mukaisesti korkein lakeja säätävä elin on eduskunta, siksi kannattaakin miettiä tarkkaan miten esimerkiksi taas seuraavien, vuoden kuluttua 20.03.2011 pidettävien eduskuntavaalien yhteydessä äänemme keskitämme!

Muutoksen tuulet puhaltavat ja vain idiootti tuhlaa äänensä menneisyydelle!


http://www.rauhantervehdys.fi/

http://www.kolumbus.fi/sinivalkoiset/

SINIVALKOINEN MIES KÄY ARMEIJAN!

(Kuvassa suomalaiset naiset ja miehet vannovat Sotilasvalaa.)


Istuskelen läppäri sylissäni olohuoneeni pehmeällä nojatuolilla samalla välillä TV:tä vilkuillen, välillä nostalgisesti menneitä vuosikymmeniä muistellen ja välillä tietysti tätä blogiani kirjoittaen. Oikealla puolellani, nojatuolini viereisellä pikkupöydällä lojuu arkistojen kätköistä löytämäni vanha varusmiespalvelukseni aikainen puolustusvoimien palvelustodistus, jota olen tähän asti säilyttänyt ihan piruuttanikin juuri sellaisia viherpiipertäjien, punamädättäjien ja muiden vasemmistoänkyröiden seurassa viihtyviä pullamössösukupolvemme tahoja varten, jotka suorastaan itkunsekaisesti haluaisivat yhdistää olemukseni heidän sairaaseen habitukseensa. No, se sinänsä on toisarvoista, mutta sitäkin merkittävämpää ja realistisempaa on tietysti se, mitä puolustusvoimien palvelustodistus kiistattomasti todistaa.

Puolustusvoimien palvelustodistuksen mukaan olen sotilasarvoltani korpraali - ja nyt tietysti reservissä, koska varusmiesajastani on jo parikymmentä vuotta. Joukko-osastokseni on merkitty Pohjan Prikaati ja palvelusajakseni 09.02.-89 - 06.10.-89. Lisäksi kohtaan koulutushaara ja erikoiskoulutus on merkitty Kiväärikomppania/Aliupseerikoulu ja kurssiajaksi 08.05.-89 - 28.08.-89 (eli sisältää nykyisenkaltaisen AuK:in ensimmäisen puolikurssin). Palvelustodistukseni on allekirjoittanut silloinen kapteeni J.P. Ristola.

Nämä palvelustodistukseeni jo yli 20 vuotta sitten kirjoitetut tosiasiat ovat voimassa yhä, eivätkä ne muutu miksikään, vaikka poliittiset vastustajani ja muut mustamaalaajat kuinka haluaisivat!

Muistakaa, että minäkin olen aikoinani vannonut Sotilasvalan ja se tietysti velvoittaa yhä reservissä. Erityistä huomiota näin reservissäkin ollessa on nykyisinä, omalta osaltaan levottominakin yhteiskuntapoliittisina aikoina, syytä kiinniittää toisen kappaleen loppuosaan: "Jos havaitsen tai saan tietää jotakin olevan tekeillä laillisen esivallan kukistamiseksi tahi maan yhteiskuntajärjestyksen kumoamiseksi, tahdon sen viipymättä viranomaisille ilmoittaa."

Tämä kannattaa toki muidenkin sinivalkoisten taistelijoiden muistaa. Ja tässä on myös yksi merkittävä syy, miksi en halua osallistua esimerkiksi Homma^^^-forumin harjoittamaan kansankiihotustoimintaan ollenkaan ja kaikkein vähiten sellaisten, selvästikin jopa vallankumouksellisiksi luokiteltavien puulaakien, kuten Muutos 2011, toimintaan missään muodossa.

Itse vannoin sotilasvalani helmikuussa 1989 ja jo silloin lupasin kunniani ja omantuntoni kautta seuraavat allaolevat tosiasiat:

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤


SOTILASVALA


Minä lupaan ja vakuutan kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä olevani Suomen valtakunnan luotettava ja uskollinen kansalainen. Tahdon palvella maatani rehellisesti sekä parhaan kykyni mukaan etsiä ja edistää sen hyötyä ja parasta.

Minä tahdon kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaani koskemattomuutta, sen laillista yhteiskuntajärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa. Jos havaitsen tai saan tietää jotakin olevan tekeillä laillisen esivallan kukistamiseksi tahi maan yhteiskuntajärjestyksen kumoamiseksi, tahdon sen viipymättä viranomaisille ilmoittaa.

Joukkoa, johon kuulun, sekä paikkaani siinä, en jätä missään tilanteessa, vaan niin kauan kuin minussa voimia on, suoritan saamani tehtävän loppuun.

Lupaan käyttäytyä kunnollisesti ja miehekkäästi, totella esimiehiäni, noudattaa lakeja ja asetuksia sekä säilyttää hyvin minulle uskotut palvelussalaisuudet. Tahdon myös asetovereitani kohtaan olla suora ja auttavainen. Milloinkaan en sukulaisuuden, ystävyyden, kateuden, vihan tai pelon vuoksi enkä myöskään lahjain tahi muun syyn tähden toimi vastoin palvelusvelvollisuuttani.

Jos minut asetetaan esimiesasemaan, tahdon olla alaisiani kohtaan oikeudenmukainen, pitää huolta heidän hyvinvoinnistaan, hankkia tietoja heidän toiveistaan, olla heidän neuvonantajanaan ja ohjaajanaan sekä omasta puolestani pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kannustavana esimerkkinä.

Kaiken tämän minä tahdon kunniani ja omantuntoni mukaan täyttää.


¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Itse suorittaessani varusmiespalvelusta, se oli vielä miesten etuoikeus, mutta muutaman vuoden päästä laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta tuli voimaan (1.4.1995). Sen jälkeen onkin ollut aina suuri ilo tällaisen vanhan korpraalin mielessä, sielussa ja sydämessä, kun on saanut havaita vuosi toisensa perään varusmiespalvelukseen astuvien kauniimman sukupuolen edustajien määrän kasvavan tasaisen tappavaan tahtiin!

En voi olla kunnioittamatta ja aina tilaisuuden tullen kehumatta ja ylistämättä niitä, luonteeltaan rohkeita, pelottomiakin, mutta ennenkaikkea sisäisesti vahvoja naisia, jotka vuosi toisensa jälkeen Suomessakin astuvat vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen. Samanlainen kunnianhenkäys sielustani nousee maakuntajoukoissa, vapaaehtoisessa maanpuolustustoiminnassa, mukana oleville naistaistelijoille, sinivalkoisen kansamme ja isänmaamme suojelijoille!

On se kyllä kumma, että nykyisestä pullamössösukupolven miehestä ei löydy miehisyyttä käydä edes armeijaa! Suomen perustuslain 127 § velvoittaa maanpuolustukseen, jonka velvoitteen laiminlyömisestä saatettiin aikoinaan tuomita jopa kuolemaan. Itse en tosin kannata kuolemantuomiota tällaisenkaan vakavan asian kyseessäollessa, mutta muutoin olen valmis asettumaan sellaisellekin ajatuskannalle, että henkilöltä, joka ei ole halukas suorittamaan kansalaisvelvollisuuttaan, otettaisiin sitten myös kansalaisoikeudet pois, jos ei nyt sentään kokonaan, niin ainakin tuntuvasti osittain.

"Vanhan liiton" veteraania, kuten minuakin, harmittaa kyllä suuresti, että nykyisen kansallismielisen ja isänmaallisen muutosliikkeen toimintaan on pesiytynyt sellaisia syöpäläisiä ja itkupillisivareita, joilta tulisi glögit välittömästi pöksyihin oikean vanhan liiton nationalistin heille vähän jo ärähtäessä. Ja jopa niinkin arvovaltaisena ja suvereerina itseään pitävän puulaakin kuin Suomen Sisu r.y:n johtoportaasta löytyy, surullisen kuuluisa Halla-aho etunenässä nyt mainitakseni, tällaisia pikkupoikia ja vieläpä itse itseään eräänlaisina km-liikkeen johtohahmoihin kuuluvina pitäviä! Kyllä aikoihin on eletty, sanoo moni muukin kuin minä!

SKS-kansanliikkeen puheenjohtaja Olavi Mäenpää käväisi tuossa viime kesän korvilla luonani kahvittelemassa ja kaiken muun ohessa Olavi siinä yltyi mainitsemaan minunkin persoonastani aivan selvästi huokuvan tosiasian, Olavi totesi jotakuinkin tähän malliin: "Kyllä se kuule Aalto, miehestä näkee heti, onko se käynyt armeijan. Sinustakin sen Aalto näkee heti, olemuksestasi, käyttäytymisestäsi sekä suhtautumisestasi tosiasioihin, suhteellisuudentajua ja tervettä maalaisjärkeä löytyy ihan muille jakaa."

Jatkan vielä nostalgisena menneiden vuosikymmenten muistelemistani. Meillä KDP:ssä (Kansallis-Demokraattinen Puolue) oli aikoinaan jäsenvaatimuksena, että kaikilla miespuolisilla hakijoilla oli varusmiespalvelus suoritettuna, jollei sen suorittamiselle ollut laillista estettä, kuten esimerkiksi terveydelliset syyt. Ja upseerikoulutus laskettiin vielä eduksi. Ajatelkaapa, jos kaikilla suomalaisilla itseään kansallismielisinä ja isänmaallisina pitävillä järjestöillä olisi yhä samankaltainen jäsenvaatimus käytössään! Kuinka se tervehdyttäisikään ja puhdistaisikaan kertaheitolla koko km-kenttää! Samalla km-kenttä yhdentyisi varmasti voimakkaasti neurootikkojen, psykopaattien ja muiden öyhöttäjien tippuessa ikäänkuin luonnollisesti pois kuvioista.


MUISTAKAA, ETTÄ SOTILASVALA VELVOITTAA MYÖS RESERVISSÄ!

KUNNIAMURHAT SUOMESSA - VIHDOINKIN?

Vuosi vaihtui kunniamurhien konkretisoitumisen merkeissä sinivalkoisessa valtakunnassamme. Espoossa kauppakeskus Sellossa tapahtunut perinteisen muslimikäytännön mukainen kunniajoukkomurha hiljensi vuoden vaihtumisen juhlimiseen valmistautuneen Suomen totaalisesti. Nyt se, mitä saimme jo ensi aavistuksissamme tuntea ja kokea Ruotsista uutisoituna tammikuussa vuonna 2002 tapahtuneen verityön kautta (mainittu mm. allaolevassa videossa) on sitten vihdoinkin konkreettisesti totta sinivalkoisessa Suomessammekin!

En kirjoita vihdoinkin-adverbia tietystikään sen vuoksi, että olisin sairas verenhimoinen psykopaatti, vaan nimenomaan sen vuoksi, että vielä niiden viimeistenkin omaa kansaamme ja suomalaiskansallista kulttuuriamme halveksuvien, inhoavien tai peräti vihaavien, kansankokonaisuuteemme kuitenkin kuuluviksi haluttavien kansalaistemme, silmät vihdoinkin avautuisivat ja he saisivat konkreettisesti kokea, että se ulkomaisen invaasion aiheuttama uhka ja vaara, josta ainakin minä olen varoitellut jo 1980-luvun lopulta lähtien, on kaikista valtaapitävien hallussa olevan median suggestioista huolimatta, sittenkin konkreettisesti ja todistetusti aivan totta. Nyt viimeistenkin tähän asti epäilevästi kansallismielisiin voimiin suhtautuvien olisi kyllä syytä herätä ja nousta ylös itsepetoksen alhostaan!

Ensialkuun mediakin hehkutti totuttuun "mokuttaja-linjaansa" tyypillisesti, että "veriteko jatkaa ikävällä tavalla Myyrmannin pommi-iskun ja koulusurmien viitoittamaa tietä" - tämä on sitä tyypillistä valtaapitävien taholta syötettävää psykologista propagandaa, jolla kansanjoukot saadaan pysymään rauhallisina; sittemmin teolle löydettiin vielä lisää psykologisesti kaunisteltuja syitä toteamalla, että "tragedian taustalla ollut mustasukkaisuus näyttää paisuneen käsittämättömäksi veriteoksi." Kunniamurhista valtamedia ei ensialkuuun uskaltanut virkata sanaakaan.

Alunperin kosovolainen, vuonna 1966 syntynyt muslimimies, Ibrahim Shkupolli surmasi julmasti entisen naisystävänsä (Halal-teurastuksen malliin pää irti veitsellä) ja naisen neljä työtoveria (ampumalla). Lopuksi mies ampui itsensä. Neljä uhria ammuttiin aamupäivällä Sellon kauppakeskuksessa, joka oli täynnä ihmisiä. Kylmäverinen ammuskelu keskellä väkijoukkoa järkytti paikallaolijoiden lisäksi varmasti koko maata, joka näki tapahtumia TV:stä ja netistä.

Vaaran merkit olivat olleet jo pitkään ilmassa ja periaatteessa tiedossakin, mutta kysymys onkin vastuullisesta tiedostamisesta, eli viranomaiset olivat haluttomia tunnustamaan käytännön tosiasioita. Miehellä oli ihan selvästi tunnustettava rikostausta, hänet oli mm. tuomittu ampuma-aserikoksesta, pahoinpitelystä, määrätty lähestymiskieltoon, joka koski myös naisen työpaikkaa. Mies oli myös rikkonut useita kertoja tätä lähestymiskieltoa. Vaaraa ei silti tiedostettu tai tunnustettu. Ja näin Suomen rikoshistoriaan kirjattiin veret seisauttava kunniajoukkomurha.

Käsittämättömästi ja osittain järjenvastaisestikin Sellon tapaus herätti valtamediassa heti tuoreeltaan keskustelun turvatoimista ja on tietysti ymmärrettävää, että tämänkaltaisessa absurdissa keskustelussa ei päästy minkäänlaisiin tuloksiinkaan. Kansaltamme ei nimittäin valtamediakaan pysty salaamaan sitä tosiasiaa, että minkäänlaiset nykyisenkaltaiset turvatoimet ja niiden kiristäminen eivät nyt, eivätkä koskaan tulevaisuudessakaan, voi estää kunniaväkivaltaa. Kiitettävästi, etupäässä vapaan kansalaisjournalismin ja netissä tapahtuvan mielipiteenvaihdon (blogit, foorumit) ansiosta valtamediaa on päästy painostamaan sillätavoin, että media, tosin hyvin varovaisesti (mutta parempi, että edes pikkuhiljaa kumminkin!) alkaa tunnustaa Sellon verityön joukkosurman sijasta nimenomaan kunniaväkivaltaan pohjautuvaksi teoksi, jolla siis on merkittävät kulttuuriset taustat. Ja tätä myöten myös tervehenkisten maahanmuuttokriitikoidenkin ääni pääsee valtamediassa toivomamme terveen asenteenmuutoksen kautta tavallisen kansan tietoisuuteen.

Sellon kunniajoukkomurhan jälkeen useat lehdet yltyivät korostamaan, että kylmäveriseen väkivaltaan sortunut tekijä on itse vastuussa teoistaan, eikä asiaa pitäisi kohdistaa hänen edustamaansa kansanryhmää vastaan. Iltalehti yltyi muistuttamaan, että myös suomalaiset ovat syyllistyneet usein järkyttäviin veritekoihin. Iltalehti kuitenkin linjasi, että oleskelulupia ei tulisi jatkaa niille, jotka syyllistyvät toistuviin rikoksiin.

Ajankohtainen Kakkonen uskalsi tarttua "härkää sarvista":




Emme voi enää vaieta! Meillä ei oikeastaan ole edes oikeutta siihen. Muistakaa, että esi-isämme eivät taistelleet turhaan luovuttaessaan kansalaistemme vapaan ja turvatun tulevaisuuden puolesta verensä!

Jos tahdot taistella kanssamme ja marssia rinnallamme, ole vapaa ja ota rohkeasti yhteyttä esim. sähköpostitse tai puhelimella. Muistakaa, että yksikään Isänmaanrakkauden puolesta luovutettu sielu ei ole turha, tehtäviä ja toimintaa löytyy varmasti kaikille jokaisen omien resurssien ja kapasiteettien sekä muiden persoonakohtaisten ominaisuuksien mukaisesti.

ISÄNMAA KUTSUU JA ODOTTAA JUURI SINUA ESITTÄEN SINULLE LOOGISEN KYSYMYKSEN:"OLETKO VALMIS?" - SINULTA TARVITAAN VAIN VASTAUS: "AINA" !


Oma sähköpostini & messenger:

komentaja66@hotmail.com


gsm-päivystys/ ruuhka-aikoina myös vastaaja:

041 - 778 2604 / K.M.Aalto (24/7)

SUOMI-NEITO 92 VUOTTA!

Jos emme olisi olleet niin herkästi vedätettävissä valtaapitävien taholta mm. köyhään kansaan kohdistettujen, tyhjiin rauenneiden, lupausten vuoksi ja emme olisi luovuttaneet vapauttamme ja itsenäisyyttämme paremman tulevaisuuden toivossa EU:n riistovallan alle ja tuon saman riistovallan alaisena menettäneet mm. osittain omaa kansallista lainsäädäntöämme (direktiivien kautta) ja omaa rahayksikköämme, joka kuitenkin on yksi tärkeimpiä itsenäisen valtion tunnusmerkkejä, voisimme ylpeästi nostaa katseemme kohti siniristilippuamme ja tuntea isänmaanrakkauden polteen rinnassamme viettäessämme Suomi-neidon 92-vuotispäivää. Tosiasiallinen itsenäisyys on enää muisto vain, mutta tällaisenaankin tämä päivä on merkittävä kansallisen itsenäisyytemme ja suomalaisen valtion historiallinen muistojuhla.

Haluamme pyytää yhtenäisenä kansakuntana ja ennenkaikkea meidän isänmaansuojelijoiden puolesta, sekä kansamme vapauden puolesta verensä luovuttaneilta marttyyreiltamme ja itsenäisyytemme puolesta elämänsä luovuttaneilta veteraaneiltamme, että kansamme lapsilta ja tulevilta EU:n riistovallan alaisilta sukupolviltamme nöyrästi katuen ja Teitä kuitenkin suuresti arvostaen ja rakastaen anteeksi, että olimme niin yksinkertaisia, herkkäuskoisia, epävarmoja ja heikkoja, että möimme esi-isiemme rakentaman Isänmaamme vapauden, itsenäisyyden, riippumattomuuden ja kunnian valtaapitävien tavalliseen kansaan ja etenkin köyhällistöön suunnatusta demagogisesta manipulaatiosta, painostuksesta, suoranaisesta valehtelusta ja tyhjiin rauenneista lupauksista sokaistuneina EU:lle 1995!

Kansamme lapset, antakaa meille anteeksi! Rakkautemme Teitä ja koko unohdettua kansaamme kohtaan ei ole kuoleva milloinkaan! Ja muistakaa, että kipinä hehkuu kuitenkin yhä!

Isänmaamme vapauden, itsenäisyyden ja riippumattomuuden puolesta terveytensä, elämänsä ja henkensä luovuttaneiden marttyyrien veri velvoittaa meitä taistelemaan ennakkoluulottomasti isänmaanrakkauden ja kansamme lasten turvatun tulevaisuuden puolesta!

Veteraanimme ja kaatuneet marttyyrimme ovat todellisia kansallissankareitamme, joiden nimet tullaan muistamaan ikuisesti isänmaanrakkauden uhrialttarilla. Heille kansakuntamme pysyy ikuisesti kunniavelassa - vielä senkin jälkeen, kun viimeinenkin kansallissankari on kaitselmuksen tahdosta ylennetty Kirkkauteen!

Tänä itsenäisyyspäivänä erityisenä huomionkohteena, aina Helsingissä pidettävää, ekumeenista, valtakunnallista muistojumalanpalvelusta myöten, ovat talvisodan veteraanit. Ja heille me teemme puolenpäivän aikoihin kunniaa vaikka salaa mielissämme, kun emme eri tilanteista johtuen voi osallistua paikan päällä tuohon jumalanpalvelukseen. Itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati pidetään tänä vuonna Riihimäellä.

Veteraanien ja kaatuneiden asiaa tänä itsenäisyyspäivänä muistavat myös reserviläisyhdistykset ja muutkin vapaaehtoisessa maanpuolustustoiminnassa mukana olevat järjestäen mm. kunniavartioita eri paikkakunnilla sankarihaudoille.

Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto järjestetään perinteiseen tapaan presidentin linnassa. Ja sen televisionti alkaa klo 18.50.

-Jostain kummasta syystä minua, eikä monia kavereitani, eikä muitakaan tuttavia ole tänäkään vuonna kutsuttu presidentin linnaan! Niinikään ylennettävien reserviläisten nimilistassa ei ollut tänäkään itsenäisyyspäivänä nimeäni, eli jatkan reservin korpraalina tästäkin eteenpäin. Mutta tunnelmaa se ei kyllä latista ollenkaan, nimittäin Asia ratkaisee, myös itsenäisyyden muisteleminen on kunnioitettavaa!

Itsenäisyyspäivän viettoa Suomessa kautta aikojen mm. YLE:n elävässä arkistossa:

http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=82&t=333


Oulussa 06.12.2009

Kai M. Aalto aluejohtaja/SKS

NEUVOSTOLIITTO ALOITTI TALVISODAN 70 VUOTTA SITTEN!

"Me taistelemme kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta"
kirjoitti sotamarsalkka C.G.Mannerheim 1. päiväkäskyssään 30.11.1939.

Tällä päivämäärällä tasan 70 vuotta sitten diktaattori Josif Stalinin johtama bolshevistinen Neuvostoliitto aloitti häikäilemättömästi ilman sodanjulistusta talvisodan avaamalla tykistötulen Karjalan kannaksella klo 6.50. Neuvostojoukot hyökkäsivät yhteensä yli puolen miljoonan miehen voimin koko itäisen rajamme 3500 km:n pituudelta. Stalinin tavoitteena oli nopea operaatio, jonka mukaisesti Suomi oli määrä valloittaa kahdessa viikossa.

Helsingin valtaamisen lisäksi tavoitteena oli, että toinen hyökkäyskiila katkaisee Suomen sen kapeimmasta kohdasta ja etenee Ouluun. Lapissa päämääränä oli Rovaniemi ja Ruotsin raja. Talvisodan taisteluja käytiin ankarassa pakkasessa (talvi oli yksi vuosisadan kylmimpiä!) koko Suomen itäisellä rintamalla. Käyn tässä blogissani nyt lyhyesti läpi talvisotamme ensimmäisen päivän sotilaallisesti merkittävät tapahtumat pääpiirteittäin.

Marraskuun 30. päivänä vuonna 1939 aamulla varhain neuvostotykistö avaa tulen Karjalan kannaksella klo 6.50. Neuvostojoukot ylittävät Suomen rajan useasta kohdin häikäilemättömästi sotaa julistamatta. Vihollinen ylittää rajan mm. Rajajoella, Joutselässä ja Lipolassa.

Kannaksella Neuvostoliiton hyökkäävän 7. Armeijan vahvuus on 120 000 miestä. Sen käytössä on noin 900 tykkiä ja kranaatinheitintä sekä 1400 panssarivaunua. Suomalaisten suojajoukoissa on Kannaksella 21 600 miestä, 71 tykkiä ja 29 panssarintorjuntatykkiä.

Viipurissa annetaan ensimmäinen ilmahälytys klo 9. Myös Laatokan pohjoispuolella venäläisten ylivoima on jo alustavasti murskaava. Suomalaiset aloittavat suojajoukko-taistelut koko itärajan 3500 km:n pituudelta. Neuvostoliiton ilmavoimat pommittavat päivän aikana 16 suomalaista paikkakuntaa.

Helsingissä annetaan ensimmäinen ilmahälytys klo 9.20. Kuvassa pommitettua Helsinkiä:





Helsingin jälkeen Enson teollisuuskaupunkia pommitetaan klo 9.35 ja jo klo10 vihollinen pommittaa Viipuria toisen kerran 13 koneen voimin, 10 henkilöä saa surmansa ja 11 haavoittuu. Klo 12.05 vihollinen pommittaa Lahtea, viisi henkilöä kuolee ja yksi haavoittuu.

Tasavallan presidentti  Kyösti Kallio tekee sen, mitä isänmaallisen kansansa päämiehen pitääkin tehdä ja hän luovuttaa ylipäällikkyyden sotamarsalkka Mannerheimille ja julistaa maan sotatilaan klo 13.30. Sotamarsalkka Mannerheim ottaa vastaan ylipäällikön tehtävät ja antaa päiväkäskyn n:o 1. Siitä on varmasti jokaisen isänmaallisen, sinivalkoisen taistelijan mieliin jäänyt sitaatti: "Me taistelemme kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta."

Neuvostojoukot valtaavat miehittämättömän Seiskarin saaren, jossa havaitaan punalipun liehuvan klo 13.55. Klo 14 kahdeksan vihollisen konetta hyökkää Hankoa vastaan.

Helsingissä annetaan aamulla alkaneen ilmahälytyksen vaara ohi-merkki klo 14.20. Klo 14.50 ilmestyy pilviverhojen seasta ensin kuusi ja sitten kolme vihollisen konetta, jotka pommittavat Hietalahden telakkaa. Surmansa saa 91 henkilöä, 36 haavoittuu vakavasti ja 200 lievästi.

Itä-Kannaksella Raudun ryhmän alueella vihollisen kanssa joudutaan kosketukseen vasta illalla. Raudun Palkealassa käydään päivän aikana kiivas taistelu, jossa torjutaan hyökkäysvaunujen tukema läpimurtoyritys. Suojärven Hyrsylän mutkaan ja pitäjän muihin rajakyliin jää runsaat 1000 siviili-ihmistä evakuoimatta. Pienempiä määriä siviiliväestöä jää venäläisten käsiin myös Suomenlahden saarilla, Salmissa, Suomussalmella ja Petsamossa.

Eduskunta kokoontuu hätäistuntoon klo 20.00  ja pääministeri A.K. Cajanderin hallitus esittää eronpyyntönsä. Yöllä eduskunta siirtyy turvaan Kauhajoelle.

Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatseslav Molotov pitää puolen yön aikaan radiopuheen Moskovassa. Puheessaan Molotov ilmoittaa, että neuvostohallitus on antanut puna-armeijalle määräyksen varmistautua valtakunnan ulkoisesta turvallisuudesta. Lisäksi Molotov irtisanoo Suomen kanssa 1932 tehdyn hyökkäämättömyyssopimuksen.

Toisin kuin nuoruudessani Kekkoslovakian aikaan, nykyään talvisodasta ja siihen johtaneista poliittisista tapahtumista, aina Neuvostoliiton ampumia Mainilan laukauksia myöten, on asiallista ja puolueetonta tietoa runsaasti saatavissa esim. netissä. Suomen Yleisradiokin seuraa Elävä Arkisto-blogissaan talvisodan 70-vuotismuiston kunniaksi Talvisodan 105:tä kunnian päivää aivan historiallisen tarkasti päivästä päivään. Tämän vuoksi en blogeissani tämän laajemmin käsittele Talvisodan teemaa.

Esim. YLE:n Elävään Arkistoon pääset tästä:  http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=19


ISÄNMAAMME VAPAUDEN JA ITSENÄISYYDEN PUOLESTA TERVEYTENSÄ, ELÄMÄNSÄ JA HENKENSÄ LUOVUTTANEIDEN MARTTYYRIEN VERI VELVOITTAA MEITÄ TAISTELEMAAN ENNAKKOLUULOTTOMASTI ISÄNMAANRAKKAUDEN JA KANSAMME LASTEN TURVATUN TULEVAISUUDEN PUOLESTA!

VETERAANIMME JA KAATUNEET MARTTYYRIMME OVAT TODELLISIA KANSALLISSANKAREITAMME, JOIDEN NIMET TULLAAN MUISTAMAAN IKUISESTI ISÄNMAANRAKKAUDEN UHRIALTTARILLA. HEILLE KANSAKUNTAMME PYSYY IKUISESTI KUNNIAVELASSA - VIELÄ SENKIN JÄLKEEN, KUN VIIMEINENKIN KANSALLISSANKARI ON KAITSELMUKSEN TAHDOSTA YLENNETTY KIRKKAUTEEN!


Internetpalvelussa Youtube on runsaasti materiaalia talvisotaan liittyen. Linkitän tähän loppuun vielä erään varmasti harvinaisimmista Talvisotaa koskevista videoista, Ranskan sympaattisen tervehdyksen Suomelle:

RIKOS SINIVALKOISTA KANSAAMME KOHTAAN: ASUNNOTTOMUUS!

Kuvassa vasemmistolaisen hapatuksen vallassa olevan Kunnon Elämä (KE) Ry:n mielenosoittajia.


Suomessa vietetään lauantaina 17.10. asunnottomien yötä, joka on osa YK:n julistamaa kansainvälistä köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista päivää. Asunnottomien yö - kansalaisliike järjestää samannimisen tapahtuman valtakunnanlaajuisesti tänä vuonna jo yhdennentoista (11.) kerran. Tapahtuma järjestetään edellisvuosien tapaan yhteistyössä mm. Vailla vakinaista asuntoa Ry:n kanssa. Kansalaistapahtumia on etenkin suurissa kaupungeissa. Tästä linkistä pääset suoraan Asunnottomien yö - kansalaisliikkeen sivustolle:

http://www.asunnottomienyo.fi/


On suuri kansallinen häpeä ja suoranainen rikos köyhää ja unohdettua sinivalkoista kansaamme kohtaan, että jo sääolosuhteiltaankin vaativassa isänmaassamme, Suomessa, on niinkin paljon kuin vajaat 10 000 (arvio) tavalla tai toisella täysin asunnottomaksi luokiteltavaa henkilöä!

Asunnottomien sankkenevassa joukossa en ole vielä koskaan nähnyt monikulttuurisuuden mukanaan tuomaa rikastuttavaa vaikutusta, vaan kaikki asunnottomuuden kurimukseen joutuneet ovat olleet "sinivalkoisia". Tervettä sinivalkoista kansankokonaisuuttamme ajatellen tämä on tietysti vakavaa ja valitettavaa. Sinivalkoisessa isänmaassamme kuolee vuosittain oman maamme hätää kärsiviä kansalaisia nälkään ja pakkaseen, siksi ei ole paljon vaadittu itse kultakaan meiltä isänmaalliselta suomalaiselta, että näin edes kerran vuodessa muistamme hätää kärsivää omaa kansaamme!

Olen itsekin ollut vakavasti asunnoton kolmeen eri otteeseen elämässäni, joten kirjoittaessani asunnottomuudesta, kirjoitan sen varmasti osittain omalla kokemuksella. Vielä tänäkin päivänä asunnottomuuden minuun jättämät suoranaiset haavat ja jo umpeutumaan ehtineet arvetkin ovat niin voimakkaita ja syviä, etten halua mennä asunnottomuuteni aiheuttamiin tekijöihin tässä yhteydessä tämän enempää, mutta esimerkiksi minunkin kohdallani pätee se yleistä mielipidettä ja tietämystä voimakkaasti vastaankääntyvä hypoteesi, että runsas alkoholinkäyttö oli pikemminkin asunnottomuuden seurausta kuin sen syy. Itse olen lähtöisin köyhistä ja vaatimattomista olosuhteista ja lähdin maailmalle -tosin lastenkotiin- jo viisi vuotiaana. Tämän jälkeen vietin mm. parhaimman nuoruuteni kasvatuskodissa Utajärvellä, josta karattuani sitten päädyin nuorisokotiin Ouluun Höyhtyälle.

Mikään poliittinen intohimo tai vedätys ei todellakaan minua, eikä koko SKS-kansanliikettä, saa ottamaan kantaa asunnottomuuteen, koska juuri asunnottomat edustavat monesti sitä kaikkein syrjäytyneintä ja puoluepolitiikkaan väsyneintä kansankerrosta, joka ei äänestyskopille jaksa vaivautua. Tämähän on ymmärrettävää jo siinäkin valossa, että jo se seikka, että ei omista voimassa olevaa henkilöllisyystodistusta voi estää yleisissä vaaleissa äänestämisen kokonaan.

Myös wikipediassa on asunnottomuutta käsitelty suhteellisen asiantuntevasti, tosin arviot asunnottomien määrästä ovat rutkasti alakanttiin:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Asunnottomuus


Supisuomalaisen asunnottomuuden historiaan liittyy myös merkittävänä korjaavana tekijänä asunnottomuuden ohella yleiseen syrjäytyneisyyteenkin huomionsa kiinnittänyt vasemmistolaisen hapatuksen vallassa ollut "Marraskuun liike":

http://fi.wikipedia.org/wiki/Marraskuun_liike


Wikipediassakin annetaan harhaanjohtavasti ymmärtää, että asunnottomuus olisi vähenemässä. Totuus on kuitenkin täysin päinvastainen, eikä sitä paranna ollenkaan nyt käsillä oleva vakava taloudellinen tilanteemme ja toisaalta ylimääräisten asunnontarvitsijoiden, siis maahanmuuttajien, invaasio sinivalkoista kansaamme kohtaan! Vuokra-asuntojen lisääntyvään tarpeeseen ei ole pystytty, eikä pystytä tulevaisuudessakaan, ilman erityistoimenpiteitä vastaamaan mitenkään. Lisäksi muunkinlainen sosiaalinen syrjäytyminen, mikä on osittain jo kohdannutkin meitä, mutta tulee vielä vuoden loppua kohti yhä pahenemaan, on omiaan vain kiihdyttämään vakavaa asunnottomuuttakin.

Todellisuudessa ei ole olemassa minkäänlaisia viitteitä asunnottomuuden vähenemisestä, mutta väistämättömän päinvastaisen tulevaisuuden kehityskulun huomaa jo korvien välistä vaatimattommammillakin ainesosilla varustettu ihminen. Laitospaikkoja niin vanki-, mielenterveys- kuin päihdepuolellakin pyritään kaikkien käytettävissä olevien keinojen ja mahdollisuuksien mukaisesti vähentämään, myös nuorten laitoskuntoutuksesta tulee periaatteessa joka vuosi kasvava määrä uusia asunnontarvitsijoita. Kaikkein merkittävintä lisäystä oman syrjäytyneen kansamme hädänalaisten joukkojen lisäksi tuleville vuokra-asuntomarkkinoille edustavat tietysti maahanmuuttajat kaikissa eri muodoissaan käsittäen niin elintasorikolliiset, sosiaalisaalistajat kuin työperäisetkin maahanmuuttajat.

Itse asunnottomuuden vakavasti moneen otteeseen kokeneena olen valmis luovuttamaan sieluni, sydämeni ja vaikka koko maanpäällisen elämäni sen ihanteellisen päämäärän puolesta, että yhdenkään kansamme lapsen ei tarvitse tulevaisuudessa kohdata omassa sinivalkoisessa isänmaassamme vakavaa syrjäytymistä ja asunnottomuutta, jota nykyisin vallitseva väärämielisen globalisaation ja multikultturismin ihannointi ja palvonta ovat tulevaisuudessakin vain omiaan lisäämään merkittävästi!



¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤



Täällä Oulussa hyväntekeväisyysjärjestö HFU (Help for Underprivileged)

ja VVA (Vailla vakinaista asuntoa) -yhdistys järjestävät Asunnottomien yö - tilaisuuden lauantaina (17.10) Rotuaarilla. Tarjolla on saamieni tietojen mukaan mm. hot-dogeja ja elävää musiikkia kello 19.00 alkaen.

KUNNAT LEIKKAAVAT OMAISHOIDONTUKIA - JUMALAUTA!

Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitoa, joka määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Omaishoidon tuesta on laadittu uusi laki, joka tuli voimaan v. 2006. Monet kunnat ovat nähneet omaishoidon kustannus- ja laatutehokkaana verrattuna laitoshoitopaikkoihin. Monissa taloudellisen ahdingon jamassa taistelevissa kunnissa omaishoidontukea on voitu valitettavasti antaa vain eniten hoitoa ja huolenpitoa vaativien potilaiden hoitajille.

Löysä laki antaa kunnille huomattavaa harkinnanvaraa päätettäessä tähän toimintaan myönnettävästä määrärahasta, siksipä käytäntökin vaihtelee suuresti valtakunnallisesti. Omaishoidon tukeen kitsaasti suhtautuvien kuntien kannattaisi selvittää ja laskea, onko kitsaus tässä tukimuodossa kunnan edun mukaista sittenkään - ja ihmisen etua, lähimmäisenrakkauden nimessä, unohtamatta ollenkaan!

On hyvä muistaa, että kotona tapahtuva omaishoito on kustannuksiltaan vain kolmannes, jos sitäkään, verrattuna todella kalliiseen laitoshoitoon. Potilaan kannalta lähimmäisten antama omaishoito on usein laadukkaampaakin ja sehän annetaan vielä kaiken muun lisäksi tutussa ympäristössäkin. Kotihoitoon rohkaiseminen ja sen tukeminen on kaikkien kansallisen yhteisvastuun hengen mukainen etu, varsinkin kun laitoksissa on työvoima- ja resurssipulaa.

Tänä vuonna sosiaali- ja terveysministeriönkin helmikuussa kunnille antama laatusuositus ikäihmisten palveluista suosittaa ja painottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, ehkäisevän toiminnan ja kotona asumisen tukemisen ensisijaisuutta. Tämäkin voidaan omalta osaltaan vahvasti tulkita omaishoitoa tukevaksi suositukseksi. Ja tämän mukaisesti uusilla valtuustoilla eri kunnissamme olisikin runsaasti työsarkaa nimenomaan omaishoidon kehittämisessä ja omaishoidontuen rationaalisessa jakamisessa.

Mutta minulla oli tänään aamulla ainakin lentää aamukahvit suun ohi - ja melkeimpä suoraan korville kuunnellasani radiosta aamupäivällä STT:n uutisia; nyt nimittäin käytännöllisesti katsoen kaikki Suomen kunnat ovat irtisanomassa - niin luit aivan oikein - irtisanomassa vuoden 2010 alusta kaikki omaishoidontuen sopimukset! Useat kunnat ovat irtisanoneet kaikki toistaiseksi voimassa olevat sopimukset. Kunnat ovat myös kiristäneet omaishoidon tuen kriteereitä pelkästään taloudellisiin syihin vetoamalla. Evätyn tuen tilalle ei ole aina tarjottu minkäänlaisia korvaavia palveluja (STT).

Tätä aamupäivällä radiosta kuulemaani uutista ei voida missään nimessä luokitella esimerkiksi muutaman vuoden takaiseksi "Ruokolahden leijonan" kaltaiseksi uutisankaksi, koska uutisen esitti niinkin arvovaltainen taho kuin STT! Mielenkiintoista tässä on vielä sekin, että kun yritin iltapäivällä hakea uutista vielä uudelleen netistä eri medioiden sivuilta, en löytänyt sitä ainakaan siinä muodossa kuin se radiossa esitettiin. Eli kannattaa myös muistaa sekin tosiasia, että STT:llä on oikeus muuttaa ja muokata uutista päivän mittaan, lähteen sinänsä muuttumatta miksikään.

No, rauhoitutaanpas nyt kuitenkin, eihän omaishoidontuki välttämättä siihen lakkaa, että sopimukset irtisanotaan, mutta kunnille se tulee antamaan ensi vuoden alusta aivan jokaisessa Suomen kunnassa täysin mielivaltaiset kädet omaishoidontuen jakamisessa, se on selviö. Ja kannattaa muistaa sekin pöyristyttävä tosiasia, että monissa Etelä-Suomen kunnissa omaishoidontuen sopimukset on irtisanottu jo kuluvan vuoden (2009!) alusta alkaen.

On helppo ajatella, kuten autoritäärinen valtiovallan ylläpitämä propagandakoneisto haluaakin antaa ymmärtää, että nykyinen vakava talouspoliittinen tilanteemme ja taloudellinen taantumamme, joka tulee vielä syventymään lamaksi, aivan kuin pakottaisi kuntamme kiristämään talouttansa. Tästähän ei todellisuudessa voi olla kysymys -kun ei edes saa olla kysymys, varsinkin jos yhteiskuntaa haluttaisiin johtaa ihmiskeskeisesti ja tarvittavan lähimmäisenrakkauden hengessä, sekä kaikenkattavan yhteiskuntapoliittisen totuuden, isänmaanrakkauden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissä!

Kuntiemme taloutta ei nimittäin näinä päivinä kiristä -taantumasta viis- mikään muu niin paljon kuin hallitsematon muukalaisten invaasio kansaamme kohtaan. Ja tämän muukalaisten käsiinräjähtävän invaasion myötä kuntamme ovat pakoitetut ohjaamaan kaiken käytettävissä olevan taloudellisen kapasiteettinsa uusien turvapaikkakeskusten rakentamiseen, niiden ylläpitoon ja ennenkaikkea niiden räjähdysmäisesti kasvavan asiakaskunnan sosiaalisten perusedellytysten täyttämiseen! Ja toki turvapaikkabisnes syö kuntien taloutta muutenkin.Mutaturvat siis rälläävät omaishoidontuen kitsaat rahavarat.

Eikö lopulta olisi jalompaa, kauniimpaa ja puhtaampaa jo sekin, että jokainen ihminen ja kuntaa pienempi yhteisö, joka haluaa mutaturpia tänne lemmikeikseen, itse sopisi valtiovallan kanssa, että se ihminen/yhteisö itse huolehtii tavalla tai toisella lemmikkiensä kaikki kunnalliseksi taakaksi nykyisessä järjestelmässä muodostuvat kustannukset olemisesta elämiseen! Missä on kansallinen rationaalisuus, suhteellisuudentaju ja terveen järjen käyttö?

Ei kait tähän loppuun voi kuin rukoilla Herraamme: " Herra, tee kansastasi kyllin voimakas ja rohkea kestämään kaikki uhrit, jotka taistelumme on vaativa, Amen!"


lähde:

STT:n pienimuotoinen uutinen on luettavissa ainakn Turun Sanomien sivuilta:

http://www.ts.fi/online/kotimaa/77851.html

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------


Omaishoidon tukeminen kuuluu poliittisena agendana luonnollisesti myös SKS-kansanliikkeeseemme. Meillä on kokemusta omaishoidontyöstä aina kansanliikkeemme johtoa myöten ja minulla itsellänikin mm. äitini kautta; kaikissa vaaleissa meillä on ollut myös tätä arvokasta, jo kansallisen yhteisvastuunkin velvoittamaa omaishoidontyötä tekeviä ehdokkaina eri puolilla Suomea.

Omaishoidon tuen rajoja on tiukennettu tuntuvasti myös täällä pohjolan valkeassa kaupungissamme, Oulussa. Kannattaa huomioida, että nykyisin kunnat voivat leikata omaishoidon tuesta kohtalaisen helposti, sillä se on nimenomaan harkinnanvarainen tuki.

Ihan valtakunnallisena faktana omaishoidontuesta todettakoon, että n. 34 000 suomalaista saa omaishoidon tukea kuntansa sosiaalitoimesta. Ottakaa huomioon, että omaishoitajat hoitavat läheisiään 24 tuntia vuorokaudessa, tähän nähden keskimääräinen vajaan 500 euron kuukausittainen palkkio ei ole ollut mitenkään kohtuuton vaatimus. Minimipalkkiona on ollut aivan viime aikoihin asti vähän yli 300 euroa kuussa.

Useimmat hoidettavat ovat periaatteellisesti tietysti laitoshoitokunnossa. Vielä tätäkin huomionarvoisempaa on kuitenkin vielä se, että itse hoitajista puolet on eläkeikäisiä - ja kasvava ryhmä ovat yli 75-vuotiaat omaishoitajat, joilla itselläänkin saattaa olla vaikeita sairauksia! Valtakunnallisesti kaikkiaan 60 000 läheistä hoidetaan kotihoidossa.

Täällä Oulussa omaishoidontukea saa tänä vuonna yli 900 kuntalaista! Kehoitankin tässä yhteydessä kaikkia Oulun omaishoitajia liittymään tai olemaan ainakin muutoin yhteydessä Oulun Omashoitajien tukiyhdistykseen. Yhdistyksen yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:


http://www.oulunseudunomaishoitajat.fi/