Näytetään tekstit, joissa on tunniste kristillisyys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kristillisyys. Näytä kaikki tekstit

torstai 11. maaliskuuta 2010

KANSALLISMIELINEN KRISTILLISSOSIALISMI - MITÄ SE ON?




Kansallismielinen eli nationalistinen kristillissosialismi edustaa omaa sorrettua, alistettua ja poljettua kansaamme rakastavaa, suojelevaa ja puolustavaa, sosiaalisesti oikeudenmukaista, tervettä isänmaanrakkautta, joka pitää koossa sinivalkoista kansankokonaisuuttamme, murtaen yhteiskunnallisesti luokka- ja roturistiriidat.

Kansainvälisesti nykyaikainen kristillissosialismi eri muodoissaan, sisältäen myös kansallismielisen kristillissosialismin, perustuu hengellisiltä lähtökohdiltaan latinalaisessa Amerikassa 1960-luvulla syntyneeseen ns. Vapautuksen teologiaan ja myös sitä edeltäneisiin voimakkaasti sosiaalista ja kristillistä oikeudenmukaisuutta vaativiin hengellispoliittisiin aatesuuntauksiin, kuten esimerkiksi peronismiin. Vapautuksen teologiaa on monesti erheellisesti rinnastettu marxilaisuuteen mm. siksi, että köyhien asema siinä on keskeinen ja mm. marxilaista sosiologiaa käytetään siinä hyväksi yhteiskunnan analysoinnissa, mutta kannattaa muistaa, että niiden käyttö ei kuitenkaan vaikuta siihen, miten kristityt todellisuudessa uskostaan käsin ovat sitoutuneet vapautusprosessiin. Monet vapautuksen teologian käsitteet, joilla on marxilainen leima, eivät kuitenkaan ole lähtökohtaisesti marxilaisia vaan pohjautuvat muihin samankaltaisiin yhteiskuntateorioihin.

Marxilainen ateismi torjutaan yhtä lailla vapautuksen teologiassa kuin kaikissa kristillissosialisminkin suuntauksissa ilman muuta jyrkästi. Dogmaattista marxilaisuutta taas pidetään vahvasti köyhien vastaisena ideologiana, joka siten ei voi sopia kristillissosialismin luonteeseen. Marxilainen "luokkataistelun" käsite muuttuu vapautuksen teologiassa ja kristillissosialismissa oleellisesti, sillä "köyhien" käsite on siinä erilainen kuin "proletariaatti" marxilaisuudessa (työläisten luokka tietynlaisessa kapitalistisessa suhtautumisessa). Luokkaviha on täten lähtökohtaisestikin kristillissosialismille tuntematon käsite.

Uskon antamat arvot ovat vapautuksen teologiassa päämääriä ja ideologiat välineitä, jotka toimivat apuna niiden saavuttamisessa. Kaikki ideologiat eivät ole kuitenkaan hyväksyttäviä kristinuskon näkökulmasta: jos kapitalismi ymmärretään yksityisomaisuuden ja vapaan kilpailun asettamisena muita arvoja ylemmäksi ja sosialismi koko yhteiskunnasta huolehtimisena, on selvää, että sosialismin mielletään olevan lähempänä kristillisiä arvopäämääriä. Tällöin puhutaan yhteiskunnasta, joka takaa elämisen mahdollisuudet ja tasa-arvon perustuen voimakkaaseen sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Jonkinlaisesta sosialismista on selvästi kysymys, mutta mikään olemassa olevista yhteiskunnista ei tarjoa ohjeellista mallia ja todellisesta marxilaisuuteen samaistumisesta ei voida puhua mitenkään.

Koko maailmanlaajuisesti nationalistista kristillissosialismia tarkastellessani nousee esimerkillisesti esille etenkin Argentiinan entisen johtajan, kenraali Juan Perónin myötä siellä vallitsevaksi yhteiskuntajärjestelmäksi muotoutunut justicialismi (justicialismo), joka Perónin mukaan nimettiin peronismiksi. Peronismin lähtöajatuksena on voimakas yhteiskunnallinen, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja sitä pidetään myös erityisesti työväenaatteena. Perónin omat kannattajat tulivat alemmista yhteiskuntaluokista, kuten köyhistä, työväestöstä ja erityisesti "paidattomista" (Descamisados), joiden johtajaksi nousi Juan Perónin vaimo Eva "Evita" Perón. Peronismia on vaikea asettaa perinteiselle oikeisto-vasemmisto-akselille. Peronismia edustava Partido Justicialista kuuluu Amerikan kristillisdemokraattiseen järjestöön (Organización Demócrata Cristiana de América), mutta 2000-luvulla se on kulkenut vasemmistolaisempaa linjaa.

Aatehistoriallisesti peronismin juuret ajoittuvat 1930-luvulle, jolloin yritettiin kehittää vaihtoehtoisia aatejärjestelmiä epäonnistuneiksi katsotuille liberaalidemokratialle ja kapitalismille. Samoin yritettiin kehittää ei-sosialistinen ideologia, joka kuitenkin ajaisi yhteiskunnan vähäosaisten etuja. Tuon ajan aatteille oli myös yhteistä oman kansan elinvoimaisuuden parantamiseen tähtäävä nationalismi sekä ajatus voimakkaasta ja vahvasta hallinnosta, joka takaisi rauhan, järjestyksen ja kansakunnan yhtenäisyyden. Tämä suuntaus tunnetaan erityisesti talousajatustensa osalta ns. kolmantena tienä, joka ei ole kapitalistinen, muttei myöskään sosialistinen.

Kun minä puhun kansallismielisestä kristillissosialismista, tarkoitan sillä:

  • veteraanejamme, ja vapaan kansamme puolesta verensä luovuttaneiden esi-isiemme muistoa, kunnioittavaa isänmaallisuutta
  • maltillista nationalismia, joka asettuu perinteisen poliittisen oikeisto-vasemmisto -jaottelun yläpuolelle
  • tervehenkistä suomalaisen kansankokonaisuuden rakentamista ja suojelemista
  • suomalaiskansallisen kulttuurimme puolustamista ja vaalimista
  • totuudenmukaista populismia
  • voimakasta sosiaalista oikeudenmukaisuutta
  • kansamme hädänalaisten kansankerrosten auttamista
  • kaikkinaisen byrokratian, sekä virka- ja hallintokoneiston mielivallan vastustamista
  • median monopolirakenteista riippumatonta sananvapautta
  • tervettä arvokonservatiivisuutta pilaantuneiden liberaalien arvojen tilalle
  • talouspoliittisesti ns. kolmannen tien etsimistä
  • työläisten kannalta ympäristöstä, olosuhteista ja ajankohdasta riippuvaa syndikalismia ja korporatismia


Kansallismielinen kristillissosialismi tietysti pohjautuu arvomaailmaltaan länsimaiseen kristillisyyteen, jolle väärämielisen globalisaation ja maahanmuuton kautta maahamme rantautunut vallankumouksellinen islam ja sen harjoittajat edustavat täysin vierasta kulttuuria, ajattelutapaa, maailmankatsomusta ja uskontoa. Tässäkin valossa on ymmärrettävää, että nationalistiset kristillissosialistit suhtautuvat nykyisenkaltaiseen ja kansankokonaisuutemme kannalta tuhoisaan globalisaatioon ja sen tuomiin moninaisiin ongelmiin, kuten vieraiden kulttuurien invaasioon maahamme ja oman suomalais-kansallisen kulttuurimme, sekä mm. sen kristillisen arvomaailman hävittämiseen pyrkivään, hallitsemattomaan maahanmuuttoon kokonaisuudessaan terveen kriittisesti.

Kristillisen lähimmäisenrakkauden lähtökohdaltaan kansallismielinen kristillissosialismi voidaan samaistaa, tätä kuitenkaan turhaan liiemmälti sen enempää korostamatta, Uuden testamentin Apostolien tekojen toisen luvun neljään viimeisimpään jakeeseen, joissa kuvaillaan uskovaisten yhteisöllisyyteen ja yhteisomistukseen perustuvaa elämäntapaa (UT/ Apt. 2: 44 -47).

tiistai 22. syyskuuta 2009

HENKINEN VALMISTAUTUMINEN SISÄLLISSOTAAN!

Kansakuntaamme uhkaa väärämielisen globalisaation aiheuttama ennennäkemättömän raskas, vaikea ja vaarallinen, länsimaisen kulttuurin totaaliseen murtamiseen pyrkivä kulttuurinen uhka, joka ilmenee henkisesti uskontona.

Sen lisäksi, että saatamme tulevaisuudessa joutua taistelemaan tätä uhkaa vastaan fyysisin asein, tulee meidän varustautua sitä vastaan ennenkaikkea henkisesti ja jopa hengellisesti. Aikaa islamin lyömiseksi on vähän - kompromisseille sitä ei ole ollenkaan! Muistakaa sanani!







Julkaisen tässä nyt 10 lyhyttä ohjetta ennenkaikkea henkiseen ja hengelliseen taisteluun kulttuurillista ja hengellistä vihollistamme vastaan.


1. Älkää koskaan aliarvioiko vihollista! Lähes poikkeuksetta vihollisella on olemassa salaisia voimavaroja ja tiedostamattomiamme resursseja.

2. Muistakaa hiljaisuus ja vaikeneminen. Älkää vasikoiko, sillä se on petturuutta, jonka palkka on kuolema. Älkää myöskään huolimattomasti vahingossakaan levittäkö salaista tietoa vihollisten käsiin.

3. Hillitkää tunteene ja intohimonne ja pyrkikää voittamaan ja murtamaan ne rationaalisella suhteellisuudentajun ja järjen käytöllä. Vihollinen on brutaali ja pyrkii käyttämään tunne-elämämme heikkouksia hyväkseen.

4. Pitäkää hyvää huolta fyysisestä ja psyykkisestä kunnostanne. Terve sielu terveessä ruumiissa!

5. Opetelkaa naamioitumaan hyvin, niin että olemukseltanne tarpeen tullessa aivan sulaudutte vihollisen joukkoihin.

6. Opetelkaa valehtelemaan viholliselle hyvin päin naamaa. Ystävälle ei valehdella koskaan, mutta viholliselle saa valehdella vaikka aina. Muistakaa, että myös vihollinen valehtelee, joten älkää uskoko mitään, ennenkuin (varmistetusti tai todistetusti) itse näette sen.

7. Opetelkaa valvomaan niin henkisesti kuin fyysisestikin, sillä vihollinen iskee heikoimmalla hetkellä heikoimpaan kohtaan.

8. Luopukaa materialismista kokonaan. Vaikka menettäisitte kaiken maallisen omaisuutenne, henkisen maineenne ja kunnianne, muistakaa että ne ovat toisarvoisia Asiamme tärkeyteen nähden.

9. Tietäkää olevanne äärimmäisen oikeassa. Jos epäilette hetkeäkään Asiamme oikeutusta ja täten petätte itseänne, ette voi olla luotettavia taistelijoita.

10. Antakaa uskovaisten (kristittyjen) tehdä se, mikä heille kuuluukin, sillä islam on vihollinen sekä kulttuurillisesti, että uskonnollisesti (rukousrintamat, henkinen lohdutus ja tukeminen, puhelinpäivystykset...)

Kahdenkymmenen vuoden kuluttua en halua olla kuulemassa yhtäkään kitisijää, joka valittaa henkisen valmentautumisen puutetta.

torstai 25. joulukuuta 2008

JEESUS EI KULJE OHITSEMME HUOMAAMATTAMME



Tänään 25.12. on kautta kristikunnan Vapahtajamme, Herramme, Jumalan ainokaisen Pojan, Jeesuksen Kristuksen Syntymäjuhla. Sitä on vaikea jäädä huomaamatta pohjoismaisessa kristityssä kulttuurissamme meillä täällä Suomessa. Näin on ollut vuosisatoja. Me kaikki kuitenkin tiedämme, ymmärrämme ja käsitämme, että näin ei välttämättä tule olemaan tulevien vuosikymmenten päästä, monikulttuurisuuden yhden kavalimman syövän, islamilaisuuden, kalvaessa raivokkaasti hengellisenkin kulttuurimme peruspilareita.

Kannattaa muistaa, että jos täydessä ymmärryksessä vapaaehtoisesti sanomme irti yhteistyösopimuksemme Herramme Jeesuksen kanssa, ei hänelläkään ole mitään velvoitteita meitä kohtaan. Siitä huolimatta olen vankkumattomasti valmis uskomaan, että kaikkivaltias Jumala kaikesta huolimatta, meidän tehtyämme vakavaakin syntiä ja luodessamme katseemme aikamme eksytysten ja epäjumalien puoleen ja jopa tietämättämme näin Saatanaa kumartaen, on valmis antamaan meille kaiken anteeksi ja Poikansa kautta lähestymään meitä yhä uudestaan, loppumattomalla ja äärettömällä rakkaudellaan.

Joel Hallikainen on mielestäni asian ytimessä albumillaan "Rakkautta etsimässä", josta kopioin sanat Anna-Mari Kaskisen sanoittamasta kappalessta "Hän ohitse ei kulje" tähän:


HÄN OHITSE EI KULJE


1.Hän ohitse ei kulje,ei ketään hylkää Hän.
Jo pimeyden halki Hän löytää itkevän.

"Ei syytä Hän, ei soimaa. Hän kohtaa särkyneen.
Ja parantava rauha käy köyhään sydämeen."

2.Niin täynnä rakkautta tuo hahmo nöyrä on,
on Hänen kasvoillansa vain valo suunnaton.

"Hän tuntee ahdistuksen, hän kivun ymmärtää.
Me kaiken voimme kestää, kun vierelle Hän jää"

3.Ei poistu täältä tuska, ei kärsimysten yö,
vaan kaaoksenkin alla Jumalan sydän lyö.

"Hän hallitsee jo aikaa, se kerran katkeaa,
ja silloin keskellämme on uusi taivas, maa."

Makuasioista on turha kiistellä, mutta hengelliset laulut ovat toki paljon muutakin kuin vanhoja körttivirsiä - niistä löytyy kauniita ja koskettavia sovituksia hyvin monille eri musiikkilajeille ja -tyyleille, niin että uskaltaisimpa todeta sieltä löytyvän melkein jokaiselle henkilölle osansa.

Ja tässä vielä koskettavasti sovitettuna ja Jenni Vartiaisen esittämänä 3 ensimmäistä minuuttia vanhasta hengellisestä laulusta "Herra Kädelläsi":

sunnuntai 27. heinäkuuta 2008

ITALIAAN JULISTETTU HÄTÄTILA RÄJÄHDYSMÄISEN MAAHANMUUTON TAKIA!




Vielä kymmenisen vuotta sitten minäkin uskoin aivan oikeasti, että missään klassisen Euroopan raja-alueilla ei oikeasti tarvitsisi milloinkaan päätyä näin rajuihin toimenpiteisiin. Ja tämänkinkaltaisella ongelmallahan on tapana tietysti levitä. Itse olisin valmis veikkaamaan, että Espanja on vuorossa seuraavana. Meidän pyhä velvollisuutemme on esi-isiemme ja kansamme vapauden puolesta verenssä luovuttaneiden marttyyrien korkeimman tahdon ja jälkipolville annetun jaloimman pyynnön toteuttaminnen: Pidetään Suomi sinivalkoisena, kristittynä pohjoismaana!

----------------------------------------------------------------------------------

Italian pääministeri Silvio Berlusconi on laajentanut Etelä-Italian Calabrian, Sisilian ja Apulian maakuntia koskeneen hätätilan valtakunnalliseksi. Syynä on afrikkalaisten laittoman maahanmuuton räjähdysmäinen kasvu.

Silvio Berlusconin johtama oikeistoliittouma voitti huhtikuiset parlamenttivaalit pitkälti sen ansiosta, että se lupasi pistää Italiaa koettelevan laittoman maahanmuuton kuriin. Nyt hallitus on päättänyt lunastaa lupauksensa ja ottanut kovat keinot käyttöön. Hätätilalait mahdollistavat uusien vastaanottokeskusten perustamisen nopeammin kuin normaalilla lainsäädännöllä olisi mahdollista. Hätätilalakeja on tosin maahanmuuton kuriin pistämiseksi käytetty jo vuodesta 2002 lähtien. Vasemmisto-oppositio on kuitenkin protestoinut hätätilalakien käyttöä, vaikka myös Romano Prodin keskustavasemmistolaisen hallituksen aikana ne olivat voimassa. Tosin juuri ennen kaatumistaan Prodin hallitus kavensi maanlaajuisen hätätilan koskemaan vain Etelä-Italian kolmea maakuntaa, joita Pohjois-Afrikasta tuleva maahanmuutto kaikkein eniten koettelee.


Uusi hallitus luottaa paljolti viranomaiskeinoihin maahanmuuton kuriin saattamiseksi. Juuri voimaan tulleen lain mukaan laittomalle siirtolaiselle voidaan tuomita kuudesta kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta. Samoin laittoman siirtolaisen tuomio on kovempi kuin Italian kansalaisen. Lisäksi poliisin valtuuksia on lisätty ja tästä lähtien myös armeija voi toimia poliisin virka-apuna entistä laajemmin. Näitä keinoja on käytetty erityisesti Romaniasta tulleiden romanien eli mustalaisten laittoman oleskelun kitkemiseksi. Erityisesti rikollisuus on rehottanut Romanien romanien keskuudessa. Lisäksi näiden kaupunkien ulkopuolella seisovat laittomat hökkelikylät ovat aiheuttaneet ongelmia kantaväestölle. Italia onkin alkanut purkaa näitä laittomia asumuksia.

Italian suunnanmuutokseen on vaikuttanut paljolti se, että hallituksessa on vahvassa asemassa Berlusconin Forza Italia-puolueen tärkeä liittolainen, maahanmuutto- ja monikulttuurisuuskriittinen Pohjoisen liitto, joka on jo pitemmän aikaa vaatinut tehokasta puuttumista Italian pahenevaan siirtolaisongelmaan. Italian uusi politiikka on herättänyt närää paikallisen opposition lisäksi Euroopan Unionin liberaalien ja vasemmiston keskuudessa. Euroopassa on luotettu tähän mennessä kabinettikeskusteluihin ja erilaisiin maahanmuuttoraportteihin väitetyn työvoimapulan aiheuttamien tarpeiden tyydyttämiseksi, eikä lujaan valtiovallan puuttumiseen.

Tällä hetkellä Italiassa arvellaan olevan peräti 650 000 laitonta siirtolaista. Alkuvuodesta Italiaan on saapunut jo 10 000 henkilöä, mikä peräti kaksinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna.


Lähde: Uutiskynnys.fi

perjantai 9. marraskuuta 2007

JOKELAN TRAGEDIA - KETÄÄN EI JÄTETÄ YKSIN!



Tuusulan Jokelan yläasteen ja lukion kouluammuskelun tragedia on tietysti viimepäivinä ollut kaikkien lähimmäisten huulilla ja ajatuksissa. Tragediassa 9 ihmistä, joista 7:llä varmasti vielä elämä käytännöllisesti katsoen edessäpäin (rehtori ja terveydenhoitajahan olivat vanhempaa sukupolvea) menettivät oikeuden elää ja uskoa parempaan huomiseen ja kehittää ja rakentaa tulevaisuuttaan.

Tämä on tietysti ensisilmäyksellä täysin käsittämätön ja järkyttävä, suurta surua, murhetta ja tuskaa aiheuttava asiakokonaisuus. Tällä päivämäärällä olemme jo kuitenkin hiljaiset hetket ja suruliputukset toimittaneet ja muistokynttilät polttaneet. Hautajaiset ovat vielä edessäpäin. Uhrien omaisten, sukulaisten, ystävien ja yleensäkin lähimmäisten suru on varmasti suuri ja monien osalta varmasti vielä raskas ja pitkäaikainen henkinen taakka jaksettavaksi ja kannettavaksi.

Minulla itsellänikään eivät sanat yksinkertaisesti riitä ilmaisemaan emotionaalista myötätuntoani ja osanottoani uhrien lähimmäisten surutaakkaan. Ja tietysti minun vaikutusmahdollisuuteni täältä kaukaa Oulusta ovat inhimillisesti katsoen sangen vähäiset. Mutta yksi tärkeä asia, jonka minä voin tehdä ja johon kaikkia muitakin Jeesuksen veren suojiin turvaavia uskovaisia kautta Suomen pyydän ja kehoitan ryhtymään on rukoileminen Jokelan tragedian uhrien omaisten ja muidenkin lähimmäisten puolesta!

Herra, anna heille armosi, laupeutesi ja rakkautesi mukaisesti tarpeeksi voimaa käydä läpi tämä inhimillinen tragedia ja raskas henkinen surutaakka! Herra, anna heille voimia jaksaa jälleen luoda katse uudestaan kohti tulevia aikoja. Herra, sinä näet meidän sieluumme ja sydämeemme, pyyhi sieltä pois kaikki mahdollinen viha, katkeruus ja anteeksiantamattomuus, sinulle se Herra on mahdollista, vaikkei se ihmisluonnolle sitä olisikaan! Pyyhi lopulta kaikki kyyneleet ja suru kokonaan pois uhrien omaisten ja lähimmäisten silmistä! Amen.

Tämän vakavan surun, tuskan ja ahdistuksen keskellä tahdon peräänkuuluttaa ennenkaikkea sosiaalista yhteisvastuun henkeä vanhan sodanaikaisen sanontatavan mukaan -kaveria ei jätetä! Kaveria ei jätetty silloinkaan, eikä tule jättää nytkään! Ja nimenomaan tahdon peräänkuuluttaa meidän jokaisen ihmisyksilön sosiaalista vastuuta lähimmäisistämme: Ketään ei jätetä yksin! Ketään ei hylätä, ketään ei jätetä sosiaalisen joukon ulkopuolelle, edelleenkään ketään, ei ketään väheksytä, pilkata, painosteta tai kiusata! Ketään ei pahoinpidellä -ei henkisesti, eikä fyysisesti. Muistakaa, että meillä on suuri sosiaalinen vastuu lähimmäisistämme! Kysymyksessähän oli yli 400 oppilaan kouluyhteisö. Ja suoranainen vaatimukseni on, että ihmiset tuollaisessa yhteisössä inhimillisten ja sosiaalisten vuorovaikutusperiaatteiden mukaisesti huolehtivat lähimmäisistään -niin hyvinä kuin vaikeinakin päivinä!

Minä tahdon esittää nyt Jokelan joukkosurman tekijän lähimmäisille vakavan kysymyksen, en syyttääkseni heitä mistään, vaan kehittävässä hengessä edesauttaakseni tulevaisuutta kansallisen ja sosiaalisen yhteisvastuullisuuden kokonaisvaltaisessa rakentamisessa : huolehditteko tarpeeksi yhteisvastuullisesti lähimmäisestänne vai jätittekö hänet yksin? Tästälähtien, ihmiset, muistakaamme, että ketään ei jätetä yksin!

perjantai 26. lokakuuta 2007

TAMMESTA RIKOSTUTKINTAPYYNTÖ!



Puolueeme puheenjohtaja Olavi Mäenpää ja Helsingin aluejohtaja Antero Manninen ovat tänään tehneet merkittävän rikostutkintapyynnön Suomeen islamilaista puoluetta kaavailevaa "Islamin Aika" r.y:n puheenjohtajaa Abdullah Tammea kohtaan Helsingin poliisille. Rikostutkintapyynnössä Helsingin poliisia pyydetään tutkimaan syyllistyikö Abdullah Tammi City-lehden n:ro 20/2007 hänelle henkilökohtaisesti tehdyssä haastattelussa Suomen rikoslain 17:n luvun 10&:n vastaiseen menettelyyn (mm. uskonrauhan rikkominen).

Haastattelussaan Tammi islamista tuttuun tapaansa nimittelee kristittyjen ehtoollista järkeä vailla olevaksi "veriseksi toiminnaksi" ja jopa kannibalismiksi! Islamilaiseen tapaansa Tammi myös alentaa Jumalan ainokaisen Pojan, Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen pelkästään profeetan tasoiseksi. Tämähän on tietysti syvä loukkaus koko kristillistä teologiaa kohtaan.

Julkaisen tässä yhteydessä vielä puheenjohtajamme Olavi Mäenpään tänään kirjoittaman tiedonannon tiedotusvälineille; se kuuluu seuraavanlaisesti:


26.10.2007
TIEDOTUSVÄLINEILLE


Oheisena tiedoksenne Helsingin poliisille jättämämme rikostutkintapyyntö,
koskien Islamilais-puolueen puheenjohtaja Abdullah Tammea.
Rikosnimike: uskonrauhan rikkominen (rikoslaki 17 luku 10§).


Antero Manninen
toimitusjohtaja
Suomen Kansan Sinivalkoiset, aluejohtaja
Helsinki 0500-498676

Olavi Mäenpää
kaupunginvaltuutettu
Suomen Kansan Sinivalkoiset, puheenjohtaja
Turku 050-5590119

---------------------------------------------------------

Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
Pasilanraitio 13
00240 Helsinki


RIKOSTUTKINTAPYYNTÖ

Rikostutkintapyynnön tekijät:

Antero Manninen, toimitusjohtaja, Väinö Auerin katu 6 B 16, 00560 Helsinki
Olavi Mäenpää, kaupunginvaltuutettu, Lumikonkatu 2 B 59, 20240 Turku

Allekirjoittaneet pyytävät poliisia viipymättä tutkimaan,
onko Helsingin kaupungista oleva
Abdullah Tammi syyllistynyt rikoslain 17 luvun 10§:n
mukaan rangaistavaan uskonrauhan
rikkomiseen City-lehden numerossa 20/2007 antamissaan haastattelu lausunnoissa.

Haastattelu lausunnoissa Tammi lausuu Herran
pyhästä ehtoollisesta ja Jeesuksesta Kristuksesta seuraavaa:
"Se on erittäin veristä toimintaa, siinä ei ole yhtään järkeä.
Se on kannibalismia ja häpäisyä profeetta Jeesusta kohtaan."

Rikoslain 17 luvun 10§ kuuluu seuraavasti:

Uskonrauhan rikkominen, joka:

1) julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa
julkisesti herjaa tai häpäisee sitä,
mitä uskonvapauslaissa (267/1922) tarkoitettu kirkko tai
uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä.

Yhteenveto:

Lausunnoillaan Tammi loukkaa törkeällä tavalla Herran pyhää
ehtoollista, joka on yksi kristillisen kirkon pyhimmistä
sakramenteista, kutsuen sitä veriseksi toimitukseksi ja
kannibalismiksi sekä eritoten loukkaa törkeästi
Jeesuksen Kristuksen Jumaluutta, alentamalla hänet profeetaksi.
Nämä Tammen lausunnot ovat törkeä loukkaus
kaikkia kristyttyjä ja kristillisiä arvoja kunnioittavia
kohtaan, joihin allekirjoittaneetkin kristillisen kirkon jäseninä kuuluvat.

Vaadimme Abdullah Tammelle rangaistusta.

Liitämme oheen City-lehden 20/2007.


Helsingissä 26 lokakuuta 2007


Antero Manninen

Olavi Mäenpää


---------------------------------------------------------


Tässä vielä tarkka ote Suomen rikoslaista koskien em. tutkintapyyntöä:


Suomen laki/

Rikoslaki 17 luku 10 §
(V: 1.1.1999 M, A: 24.7.1988, SK: 563/1988)

"Uskonrauhan rikkominen. Joka

1) julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti
herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonvapauslaissa (267/1922) tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä tai

2) meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee Jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta,

on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi."


-Amen! Mitä tähän on enää lisäämistä?