"Me taistelemme kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta"
kirjoitti sotamarsalkka C.G.Mannerheim 1. päiväkäskyssään 30.11.1939.
Tällä päivämäärällä tasan 70 vuotta sitten diktaattori Josif Stalinin johtama bolshevistinen Neuvostoliitto aloitti häikäilemättömästi ilman sodanjulistusta talvisodan avaamalla tykistötulen Karjalan kannaksella klo 6.50. Neuvostojoukot hyökkäsivät yhteensä yli puolen miljoonan miehen voimin koko itäisen rajamme 3500 km:n pituudelta. Stalinin tavoitteena oli nopea operaatio, jonka mukaisesti Suomi oli määrä valloittaa kahdessa viikossa.
Helsingin valtaamisen lisäksi tavoitteena oli, että toinen hyökkäyskiila katkaisee Suomen sen kapeimmasta kohdasta ja etenee Ouluun. Lapissa päämääränä oli Rovaniemi ja Ruotsin raja. Talvisodan taisteluja käytiin ankarassa pakkasessa (talvi oli yksi vuosisadan kylmimpiä!) koko Suomen itäisellä rintamalla. Käyn tässä blogissani nyt lyhyesti läpi talvisotamme ensimmäisen päivän sotilaallisesti merkittävät tapahtumat pääpiirteittäin.
Marraskuun 30. päivänä vuonna 1939 aamulla varhain neuvostotykistö avaa tulen Karjalan kannaksella klo 6.50. Neuvostojoukot ylittävät Suomen rajan useasta kohdin häikäilemättömästi sotaa julistamatta. Vihollinen ylittää rajan mm. Rajajoella, Joutselässä ja Lipolassa.
Kannaksella Neuvostoliiton hyökkäävän 7. Armeijan vahvuus on 120 000 miestä. Sen käytössä on noin 900 tykkiä ja kranaatinheitintä sekä 1400 panssarivaunua. Suomalaisten suojajoukoissa on Kannaksella 21 600 miestä, 71 tykkiä ja 29 panssarintorjuntatykkiä.
Viipurissa annetaan ensimmäinen ilmahälytys klo 9. Myös Laatokan pohjoispuolella venäläisten ylivoima on jo alustavasti murskaava. Suomalaiset aloittavat suojajoukko-taistelut koko itärajan 3500 km:n pituudelta. Neuvostoliiton ilmavoimat pommittavat päivän aikana 16 suomalaista paikkakuntaa.
Helsingissä annetaan ensimmäinen ilmahälytys klo 9.20. Kuvassa pommitettua Helsinkiä:
Helsingin jälkeen Enson teollisuuskaupunkia pommitetaan klo 9.35 ja jo klo10 vihollinen pommittaa Viipuria toisen kerran 13 koneen voimin, 10 henkilöä saa surmansa ja 11 haavoittuu. Klo 12.05 vihollinen pommittaa Lahtea, viisi henkilöä kuolee ja yksi haavoittuu.
Tasavallan presidentti Kyösti Kallio tekee sen, mitä isänmaallisen kansansa päämiehen pitääkin tehdä ja hän luovuttaa ylipäällikkyyden sotamarsalkka Mannerheimille ja julistaa maan sotatilaan klo 13.30. Sotamarsalkka Mannerheim ottaa vastaan ylipäällikön tehtävät ja antaa päiväkäskyn n:o 1. Siitä on varmasti jokaisen isänmaallisen, sinivalkoisen taistelijan mieliin jäänyt sitaatti: "Me taistelemme kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta."
Neuvostojoukot valtaavat miehittämättömän Seiskarin saaren, jossa havaitaan punalipun liehuvan klo 13.55. Klo 14 kahdeksan vihollisen konetta hyökkää Hankoa vastaan.
Helsingissä annetaan aamulla alkaneen ilmahälytyksen vaara ohi-merkki klo 14.20. Klo 14.50 ilmestyy pilviverhojen seasta ensin kuusi ja sitten kolme vihollisen konetta, jotka pommittavat Hietalahden telakkaa. Surmansa saa 91 henkilöä, 36 haavoittuu vakavasti ja 200 lievästi.
Itä-Kannaksella Raudun ryhmän alueella vihollisen kanssa joudutaan kosketukseen vasta illalla. Raudun Palkealassa käydään päivän aikana kiivas taistelu, jossa torjutaan hyökkäysvaunujen tukema läpimurtoyritys. Suojärven Hyrsylän mutkaan ja pitäjän muihin rajakyliin jää runsaat 1000 siviili-ihmistä evakuoimatta. Pienempiä määriä siviiliväestöä jää venäläisten käsiin myös Suomenlahden saarilla, Salmissa, Suomussalmella ja Petsamossa.
Eduskunta kokoontuu hätäistuntoon klo 20.00 ja pääministeri A.K. Cajanderin hallitus esittää eronpyyntönsä. Yöllä eduskunta siirtyy turvaan Kauhajoelle.
Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatseslav Molotov pitää puolen yön aikaan radiopuheen Moskovassa. Puheessaan Molotov ilmoittaa, että neuvostohallitus on antanut puna-armeijalle määräyksen varmistautua valtakunnan ulkoisesta turvallisuudesta. Lisäksi Molotov irtisanoo Suomen kanssa 1932 tehdyn hyökkäämättömyyssopimuksen.
Toisin kuin nuoruudessani Kekkoslovakian aikaan, nykyään talvisodasta ja siihen johtaneista poliittisista tapahtumista, aina Neuvostoliiton ampumia Mainilan laukauksia myöten, on asiallista ja puolueetonta tietoa runsaasti saatavissa esim. netissä. Suomen Yleisradiokin seuraa Elävä Arkisto-blogissaan talvisodan 70-vuotismuiston kunniaksi Talvisodan 105:tä kunnian päivää aivan historiallisen tarkasti päivästä päivään. Tämän vuoksi en blogeissani tämän laajemmin käsittele Talvisodan teemaa.
Esim. YLE:n Elävään Arkistoon pääset tästä: http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=19
ISÄNMAAMME VAPAUDEN JA ITSENÄISYYDEN PUOLESTA TERVEYTENSÄ, ELÄMÄNSÄ JA HENKENSÄ LUOVUTTANEIDEN MARTTYYRIEN VERI VELVOITTAA MEITÄ TAISTELEMAAN ENNAKKOLUULOTTOMASTI ISÄNMAANRAKKAUDEN JA KANSAMME LASTEN TURVATUN TULEVAISUUDEN PUOLESTA!
VETERAANIMME JA KAATUNEET MARTTYYRIMME OVAT TODELLISIA KANSALLISSANKAREITAMME, JOIDEN NIMET TULLAAN MUISTAMAAN IKUISESTI ISÄNMAANRAKKAUDEN UHRIALTTARILLA. HEILLE KANSAKUNTAMME PYSYY IKUISESTI KUNNIAVELASSA - VIELÄ SENKIN JÄLKEEN, KUN VIIMEINENKIN KANSALLISSANKARI ON KAITSELMUKSEN TAHDOSTA YLENNETTY KIRKKAUTEEN!
Internetpalvelussa Youtube on runsaasti materiaalia talvisotaan liittyen. Linkitän tähän loppuun vielä erään varmasti harvinaisimmista Talvisotaa koskevista videoista, Ranskan sympaattisen tervehdyksen Suomelle:
